Italia Essential grammar

Tässä oppaassa käytetyt lyhenteet

Jokaisessa alla olevassa esimerkissä on kolme osaa: alkuperäinen teksti, sanatarkka glossaus, joka kuvaa jokaisen sanan toimintaa, sekä luonnollinen käännös. Glossauksissa käytetään muutamia lyhenteitä, jotta ne pysyvät tiiviinä. Niitä ei tarvitse opetella ulkoa — tämä on hakuteos, johon voi palata tarvittaessa.

Persoona ja luku · 1sg / 2sg / 3sg — yksikön ensimmäinen / toinen / kolmas persoona (minä, sinä, hän/se) · 1pl / 2pl / 3pl — monikon ensimmäinen / toinen / kolmas persoona (me, te, he)

Suku ja sija · m / f / n — maskuliini / feminiini / neutri · sg / pl — yksikkö / monikko · m.sg — yhdistelmä: maskuliini yksikössä (ja vastaavasti f.pl, n.sg jne.) · NOM / ACC / GEN / DAT / INS / LOC — sijamuodot (nominatiivi/akkusatiivi/genetiivi/datiivi/instrumentaali/lokatiivi) — mikä rooli sanalla on lauseessa

Aikamuoto ja aspekti · PRES — preesens · PRET — preteriti (päättynyt menneisyyden tapahtuma) · IMPF — imperfekti (jatkuva tai toistuva menneisyyden tilanne) · FUT — futuuri · PERF — perfekti (teko, joka on saatu päätökseen ja jolla on merkitystä nykyhetkessä) · PROG — progressiivi (parhaillaan tapahtuva teko, esim. olen syömässä) · COND — konditionaali (tekisin…)

Modus · IND — indikatiivi (tavallinen toteamus) · SUBJ — konjunktiivi/subjunktiivi (epävarmuus, toiveet, epäilyt) · IMP — imperatiivi (käskyt) · INF — infinitiivi (sanakirjamuoto: mennä, syödä)

Muut · REFL — refleksiivinen (itseen kohdistuva teko: itseäni, itseäsi) · PERS — persoonallinen a (vain espanjassa — merkitsee inhimillistä suoraa objektia) · HON — kunnioittava puhuttelumuoto (erityisen kohtelias muoto, yleinen japanissa/koreassa) · TOP / SUB / OBJ — teema-/subjekti-/objektimerkit (japani, korea) · CL — luokitin (kiina, japani, korea — substantiivien laskusana) · NEG — kielto

Sanajärjestys (SVO, subjekti voidaan jättää pois)

Italia noudattaa subjekti-verbi-objekti-järjestystä, samaan tapaan kuin englanti, mutta subjektipronomini jätetään yleensä pois, koska verbin pääte ilmaisee jo persoonan. Tätä kutsutaan termillä 'pro-drop' (subjektin poisjättö). Subjektipronomineja (io, tu, lui, lei, noi, voi, loro) käytetään vain painotukseen, vastakohtaisuuteen tai moniselitteisyyden välttämiseen. Sanajärjestys on myös joustavampi kuin englannissa: elementtejä voi siirtää painotuksen tai teeman vuoksi, varsinkin puhekielessä. Adjektiivit seuraavat yleensä substantiivia, ja adverbit tulevat tavallisesti verbin jälkeen. Suoran ja epäsuoran objektin pronominit sen sijaan sijoitetaan taivutetun verbin ETEEN, ei sen jälkeen.

• Mangio una mela. — syön-1sg omenan
  Syön omenan.
• Io mangio, lui beve. — minä syön-1sg, hän juo-3sg
  Minä syön, hän juo. (pronomineja käytetty vastakohtaisuuden ilmaisemiseksi)
• La vedo ogni giorno. — hänet näen-1sg joka päivä
  Näen hänet joka päivä.

Artikkelit (suvun mukaiset, erikoismuodoilla)

Italian artikkelit taipuvat substantiivin suvun ja luvun mukaan. Määräinen artikkeli ('the'): maskuliini 'il' (il libro), 'lo' ennen kirjaimia z, s+konsonantti, gn, ps, x, y (lo zaino, lo studente), 'l'' ennen mitä tahansa vokaalia (l'amico); monikko 'i' (i libri) ja 'gli' lo/l'-ryhmälle (gli studenti, gli amici). Feminiini 'la' (la casa), 'l'' ennen vokaalia (l'amica); monikko 'le' (le case, le amiche). Epämääräinen artikkeli ('a/an'): maskuliini 'un' (un libro), 'uno' ennen z/s+konsonantti jne. (uno studente); feminiini 'una' (una casa), 'un'' ennen vokaalia (un'amica).

• Il ragazzo e la ragazza leggono. — poika ja tyttö lukevat-3pl
  Poika ja tyttö lukevat.
• Lo studente ha uno zaino. — opiskelijalla on-3sg reppu
  Opiskelijalla on reppu.
• Gli amici e le amiche arrivano. — ystävät (m) ja ystävättäret (f) saapuvat-3pl
  Ystävät (miehet ja naiset) saapuvat.

Pronominit (subjekti, objekti, refleksiivi, epäsuora objekti)

Subjekti: io, tu, lui/lei, noi, voi, loro (yleensä jätetään pois). Suora objekti (kenet/mitä): mi, ti, lo/la, ci, vi, li/le; ne sijoitetaan ennen taivutettua verbiä. Epäsuora objekti (kenelle): mi, ti, gli (hänelle, mies), le (hänelle, nainen), ci, vi, gli/loro (heille). Refleksiivi: mi, ti, si, ci, vi, si, käytetään kun subjekti ja objekti ovat sama henkilö. Painolliset pronominit (prepositioiden jälkeen tai painotukseen): me, te, lui/lei, noi, voi, loro. Infinitiivien ja gerundien kanssa objektipronominit liittyvät sanan loppuun (vederlo = 'nähdä hänet').

• Ti vedo domani. — sinut näen-1sg huomenna
  Näen sinut huomenna.
• Le do il libro. — hänelle annan-1sg kirjan
  Annan hänelle kirjan.
• Mi lavo le mani. — itseni-REFL pesen-1sg kädet
  Pesen käteni.

Substantiivin suku + adjektiivin kongruenssi

Jokainen italian substantiivi on joko maskuliini tai feminiini. Tyypilliset päätteet: -o on yleensä maskuliini (libro), -a on yleensä feminiini (casa), -e voi olla kumpi tahansa (fiore m, chiave f) ja se on opeteltava ulkoa. Adjektiivien ON pakko kongruoida substantiivin kanssa suvussa ja luvussa. Adjektiiveilla, jotka päättyvät -o:hon, on neljä muotoa: -o, -a, -i, -e (rosso/rossa/rossi/rosse). Adjektiiveilla, jotka päättyvät -e:hen, on vain kaksi muotoa: -e (yksikkö) ja -i (monikko), joita käytetään molemmissa suvuissa (grande/grandi). Useimmat kuvailevat adjektiivit seuraavat substantiivia (una casa grande). Muutamat yleiset adjektiivit (buono, bello, grande, piccolo) sijoittuvat usein sen eteen.

• Un libro rosso e una penna rossa. — kirja punainen ja kynä punainen
  Punainen kirja ja punainen kynä.
• I ragazzi italiani sono simpatici. — pojat italialaiset ovat-3pl mukavia
  Italialaiset pojat ovat mukavia.
• Una città grande e tranquilla. — kaupunki suuri ja rauhallinen
  Suuri, rauhallinen kaupunki.

Verbien taivutus (-are, -ere, -ire; tärkeimmät epäsäännölliset)

Italian verbit jakautuvat kolmeen ryhmään infinitiivin päätteen mukaan: -are (parlare 'puhua'), -ere (prendere 'ottaa'), -ire (dormire 'nukkua'; jotkin, kuten capire, lisäävät infiksin -isc-: capisco). Taivutuksessa pääte poistetaan ja tilalle lisätään persoonapäätteet muodoille io, tu, lui/lei, noi, voi, loro. Neljä keskeistä epäsäännöllistä verbiä: essere ('olla': sono, sei, è, siamo, siete, sono), avere ('omistaa/olla jollakulla': ho, hai, ha, abbiamo, avete, hanno), andare ('mennä': vado, vai, va, andiamo, andate, vanno), fare ('tehdä': faccio, fai, fa, facciamo, fate, fanno). Näitä neljää käytetään jatkuvasti ja lukuisissa idiomeissa.

• Parlo italiano e studio inglese. — puhun-1sg italiaa ja opiskelen-1sg englantia
  Puhun italiaa ja opiskelen englantia.
• Sono stanco e ho fame. — olen-1sg väsynyt ja minulla-on nälkä
  Olen väsynyt ja minulla on nälkä.
• Vado a casa, lui fa la cena. — menen-1sg kotiin, hän tekee-3sg illallisen
  Menen kotiin; hän tekee illallista.

Preesens (presente indicativo)

Preesens kattaa kolme englannin merkitystä: yksinkertainen preesens ('syön'), kestopreesens ('olen syömässä') ja lähitulevaisuus ('syön myöhemmin'). Säännöllisten verbien päätteet: -are: -o, -i, -a, -iamo, -ate, -ano (parlo, parli, parla, parliamo, parlate, parlano). -ere: -o, -i, -e, -iamo, -ete, -ono (prendo, prendi, prende, prendiamo, prendete, prendono). -ire: -o, -i, -e, -iamo, -ite, -ono (dormo, dormi, dorme, dormiamo, dormite, dormono). -isc-verbeille: capisco, capisci, capisce, capiamo, capite, capiscono. Ajanilmaukset kuten 'adesso' (nyt) tai 'spesso' (usein) kertovat, mikä merkitys sopii kulloinkin.

• Parlo con Maria adesso. — puhun-1sg Marian kanssa nyt
  Puhun Marian kanssa nyt.
• Mangiamo la pizza ogni venerdì. — syömme-1pl pizzan joka perjantai
  Syömme pizzaa joka perjantai.
• Domani parto per Roma. — huomenna lähden-1sg Roomaan
  Huomenna lähden Roomaan.

Preesensin paradigmat (säännölliset -are / -ere / -ire / -isc-)

Italian verbit jakautuvat kolmeen säännölliseen taivutusluokkaan infinitiivin päätteen perusteella. Poista pääte ja lisää alla olevat persoonapäätteet. Huomaa, että preesens kattaa englannin yksinkertaisen preesensin (I speak), kestopreesensin (I am speaking) ja jopa lähitulevaisuuden käytön (I'm speaking tomorrow).

parlare (puhua), -are:

vedere (nähdä), -ere:

dormire (nukkua), -ire (tyyppi 1, ei infiksiä):

finire (lopettaa), -ire (tyyppi 2, infiksillä -isc-):

-isc-ryhmä on laaja, ja siihen kuuluvat muun muassa capire (ymmärtää), preferire (pitää enemmän), pulire (siivota), spedire (lähettää), costruire (rakentaa), unire (yhdistää). Infiksi esiintyy kaikissa yksikkömuodoissa ja monikon kolmannessa persoonassa, mutta ei koskaan noi- tai voi-muodoissa. Ei ole helppoa sääntöä, jolla ennustaisi, mitkä -ire-verbit ottavat -isc-infiksin, joten ne on syytä opetella ulkoa sitä mukaa kuin niitä kohtaa. Painotusmallit: monikon kolmannessa persoonassa (parlano, vedono, dormono, finiscono) paino siirtyy takaisin vartalotavuun eikä päätteeseen, mikä on yleinen sudenkuoppa oppijoille.

• Parlo italiano con i miei amici. — puhun-1sg italiaa ystävieni kanssa
  Puhun italiaa ystävieni kanssa.
• Vediamo un film ogni venerdì. — katsomme-1pl elokuvan joka perjantai
  Katsomme elokuvan joka perjantai.
• I bambini dormono già. — lapset nukkuvat-3pl jo
  Lapset nukkuvat jo.
• Non capisco quello che dici. — en-1sg ymmärrä mitä sanot-2sg
  En ymmärrä, mitä sanot.
• Voi a che ora finite? — te-2pl lopetatte-2pl mihin aikaan?
  Mihin aikaan te lopetatte?
• Lei vive a Milano, lui lavora a Torino. — hän asuu-3sg Milanossa, hän työskentelee-3sg Torinossa
  Hän asuu Milanossa, hän työskentelee Torinossa.

Menneisyys: Passato Prossimo vs. Imperfetto

Italiassa on kaksi yleistä arkista menneen ajan muotoa. Passato prossimo (yhdistelmämenneisyys) kuvaa päättyneitä, tiettyjä tekoja: se muodostetaan preesensmuotoisesta 'avere'- tai 'essere'-apuverbistä + partisiipin perfekti (-are -> -ato, -ere -> -uto, -ire -> -ito). Useimmat verbit käyttävät apuverbiä 'avere'. Liikeverbit, tilanmuutosverbit ja kaikki refleksiiviverbit käyttävät apuverbiä 'essere'; kun apuverbinä on 'essere', partisiippi kongruoi subjektin suvun ja luvun kanssa (è andata, sono andati). Imperfetto kuvaa jatkuvia, toistuvia tai kuvailevia menneisyyden tilanteita ('teki tapana', 'oli tekemässä'). Päätteet: -are -> -avo, -avi, -ava, -avamo, -avate, -avano (ja vastaavasti -ere -> -evo, -ire -> -ivo).

• Ho mangiato una pizza. — olen-1sg syönyt pizzan
  Söin pizzan. / Olen syönyt pizzan.
• Maria è andata a Roma. — Maria on-3sg mennyt (f) Roomaan
  Maria meni Roomaan.
• Da bambino giocavo in giardino. — lapsena leikin-1sg puutarhassa
  Lapsena leikin puutarhassa.

Futuuri (futuro semplice)

Futuro semplice ilmaisee tulevia tekoja ja ennustuksia. Sitä käytetään usein myös todennäköisyyden tai arvailun ilmaisemiseen nykyhetkessä ('Sarà a casa' = 'Hän on varmaan kotona'). Muodostus: ota infinitiivi, poista loppu-e ja lisää päätteet -ò, -ai, -à, -emo, -ete, -anno. -are-verbeissä infinitiivin 'a' muuttuu 'e':ksi (parlare -> parler-): parlerò, parlerai, parlerà, parleremo, parlerete, parleranno. Keskeiset epäsäännölliset verbit käyttävät lyhennettyjä vartaloita: essere -> sar-, avere -> avr-, andare -> andr-, fare -> far-, dovere -> dovr-, potere -> potr-. Arkipuheessa preesens korvaa usein futuurin lähitulevaisuuden tapahtumissa.

• Domani parlerò con il professore. — huomenna puhun-1sg professorin kanssa
  Huomenna puhun professorin kanssa.
• L'anno prossimo andremo in Italia. — ensi vuonna menemme-1pl Italiaan
  Ensi vuonna menemme Italiaan.
• Sarà stanco, dorme già. — hän on-varmaan-3sg väsynyt, hän nukkuu-3sg jo
  Hän on varmaan väsynyt — hän nukkuu jo.

Kielto (non ennen verbiä; non...mai, non...niente)

Verbin kieltäminen tapahtuu asettamalla 'non' suoraan sen eteen (ja ennen mahdollisia objektipronomineja). Italiassa käytetään vapaasti kaksoiskieltoa: kun kieltosana kuten 'mai' (ei koskaan), 'niente/nulla' (ei mitään), 'nessuno' (ei kukaan), 'più' (ei enää), 'ancora' (ei vielä) esiintyy verbin JÄLKEEN, sen eteen tarvitaan silti 'non'. Tämä on kieliopillisesti pakollista, ei virhe. Jos kieltosana tulee ENNEN verbiä (esim. 'Nessuno parla'), 'non' jätetään pois. Yleisiä rakenteita: non...mai, non...niente, non...nessuno, non...più, non...ancora.

• Non parlo francese. — en-1sg puhu ranskaa
  En puhu ranskaa.
• Non mangio mai la carne. — en-1sg syö koskaan lihaa
  En syö koskaan lihaa.
• Non c'è niente nel frigo. — ei ole-3sg mitään jääkaapissa
  Jääkaapissa ei ole mitään.

Kysymykset (intonaatio; kysymyssanat)

Kyllä/ei-kysymyksillä on yleensä sama sanajärjestys kuin toteamuslauseilla; ääntä vain korotetaan lopussa. Subjekti voidaan vaihtoehtoisesti siirtää loppuun painotuksen vuoksi ('Mangia la pasta Marco?'). Kysymyssanalauseet alkavat kysymyssanalla, jota seuraa verbi: chi (kuka), che / che cosa / cosa (mikä/mitä), dove (missä), quando (milloin), perché (miksi/koska), come (miten), quanto/quanta/quanti/quante (kuinka paljon/monta), quale/quali (mikä/mitkä). Preposition jälkeen kysymyssana pysyy preposition yhteydessä: 'Con chi parli?' ('Kenen kanssa puhut?'). Huomaa, että 'perché' vastaa myös itseensä: 'Perché studio.' ('Koska opiskelen.').

• Parli italiano? — puhut-2sg italiaa?
  Puhutko italiaa?
• Dove abiti? — missä asut-2sg?
  Missä asut?
• Con chi vai al cinema? — kenen kanssa menet-2sg elokuviin?
  Kenen kanssa menet elokuviin?

Substantiivien monikko (suvun mukaiset kaavat)

Useimmat substantiivit muodostavat monikon muuttamalla lopun vokaalin, ei lisäämällä -s-päätettä. Maskuliini: -o -> -i (libro -> libri), -e -> -i (fiore -> fiori). Feminiini: -a -> -e (casa -> case), -e -> -i (chiave -> chiavi). Substantiivit, jotka päättyvät painolliseen vokaaliin (città, caffè) tai konsonanttiin (bar, film), eivät muutu: la città / le città, il bar / i bar. Muutamia yleisiä epäsäännöllisiä muotoja: l'uomo -> gli uomini, la mano -> le mani (feminiini -o-päätteestä huolimatta), l'uovo -> le uova (vaihtaa sukua monikossa). Substantiivit, jotka päättyvät -co/-go- ja -ca/-ga-päätteisiin, säilyttävät yleensä kovan äänteen: amico -> amici (pehmeä), mutta parco -> parchi (kova).

• Un libro / due libri. — kirja / kaksi kirjaa
  Yksi kirja / kaksi kirjaa.
• La casa è grande, le case sono grandi. — talo on-3sg suuri, talot ovat-3pl suuria
  Talo on suuri; talot ovat suuria.
• L'uomo lavora, gli uomini lavorano. — mies työskentelee-3sg, miehet työskentelevät-3pl
  Mies työskentelee; miehet työskentelevät.

Refleksiiviverbit (chiamarsi, alzarsi)

Refleksiiviverbit ovat verbejä, joiden subjekti kohdistaa toiminnan itseensä. Niiden infinitiivi päättyy pääteeseen -si (chiamarsi 'kutsua itseään / olla nimeltään', alzarsi 'nousta ylös', lavarsi 'pestä itsensä', svegliarsi 'herätä'). Ne taipuvat kuten tavalliset verbit, mutta niillä on AINA subjektia vastaava refleksiivipronomini: mi, ti, si, ci, vi, si. Pronomini sijoittuu ennen taivutettua verbiä. Yhdistelmäaikamuodoissa (passato prossimo) refleksiiviverbit käyttävät AINA apuverbiä 'essere', ja partisiippi kongruoi subjektin kanssa. Monet arkiset, kehoon tai rutiiniin liittyvät toiminnot ovat italiassa refleksiivisiä, vaikka englanti ei käyttäisikään sanaa 'myself'.

• Mi chiamo Marco. — itseäni-REFL kutsun-1sg Marco
  Nimeni on Marco.
• A che ora ti alzi? — mihin aikaan itsesi-REFL nouset-2sg?
  Mihin aikaan nouset?
• Si è lavata le mani. — itsensä-REFL hän-on-3sg pessyt (f) kädet
  Hän pesi kätensä.

'Mi piace' -rakenne (käänteinen)

Italia ei sano 'pidän X:stä' samalla tavalla kuin englanti. Sen sijaan 'piacere' tarkoittaa kirjaimellisesti 'olla miellyttävä jollekulle', joten rakenne on käänteinen: pidetty asia muuttuu subjektiksi, ja henkilö, joka pitää siitä, muuttuu epäsuoraksi objektiksi. Käytä muotoa 'piace' (yksikkö), jos pidetty asia on yksikössä tai infinitiivi, ja muotoa 'piacciono' (monikko), jos pidetty asia on monikossa. Epäsuoran objektin pronominit ovat mi, ti, gli (hänelle, mies), le (hänelle, nainen), ci, vi, gli (heille). Painotukseen tai nimien kanssa käytetään 'a' + henkilö: 'A Marco piace la pizza.' Sama kaava pätee moniin samankaltaisiin verbeihin: mancare (kaivata), servire (tarvita), bastare (riittää).

• Mi piace la pizza. — minulle on-miellyttävä-3sg pizza
  Pidän pizzasta.
• Ti piacciono i gatti? — sinulle ovat-miellyttäviä-3pl kissat?
  Pidätkö kissoista?
• A Maria piace viaggiare. — Marialle on-miellyttävä-3sg matkustaa
  Maria pitää matkustamisesta.

VOLERE + infinitivo (Haluan...)

Kun haluat sanoa 'haluan tehdä X:n', taivuta 'volere' ja liitä siihen suoraan toimintaverbin infinitiivi. Niiden väliin ei tarvita prepositiota. 'Volere' on epäsäännöllinen ja yksi italian neljästä yleisimmästä modaaliverbistä (yhdessä verbien 'potere', 'dovere', 'sapere' kanssa).

volere (haluta):

'Volere' voi ottaa myös suoran substantiiviobjektin: 'Voglio un caffè' (Haluan kahvin). Kieltoa varten aseta 'non' ennen taivutettua muotoa: 'Non voglio andare'. Kysymyksen muodostamiseksi riittää korottaa intonaatiota: 'Vuoi un caffè?'. Huomaa kohtelias vaihtoehto 'vorrei' (haluaisin), josta lisää tuonnempana; se on paljon yleisempi kuin 'voglio', kun tilataan kahvilassa tai pyydetään jotain, koska paljas 'voglio' voi kuulostaa töksähtävältä. Objektipronominit voivat joko edeltää verbiä 'volere' tai liittyä infinitiiviin: 'Lo voglio vedere' = 'Voglio vederlo' (Haluan nähdä sen).

• Voglio mangiare una pizza. — haluan-1sg syödä pizzan
  Haluan syödä pizzan.
• Cosa vuoi fare stasera? — mitä haluat-2sg tehdä tänä iltana?
  Mitä haluat tehdä tänä iltana?
• Non vogliamo andare al cinema. — emme-1pl halua mennä elokuviin
  Emme halua mennä elokuviin.
• Vuole imparare lo spagnolo. — hän haluaa-3sg oppia espanjaa
  Hän haluaa oppia espanjaa.
• Volete partire già? — te-2pl haluatte-2pl lähteä jo?
  Haluatteko te jo lähteä?
• Vogliono comprare una casa in Italia. — he haluavat-3pl ostaa talon Italiasta
  He haluavat ostaa talon Italiasta.

STARE PER + infinitivo (olla juuri tekemässä)

Rakenne 'stare per + infinitivo' ilmaisee välitöntä tulevaisuutta: tekoa, joka on tapahtumassa muutaman sekunnin tai minuutin kuluttua. Se vastaa lähimmin englannin ilmausta 'to be about to' tai joskus 'going to', kun tapahtuma on hyvin lähellä. Yleisempää suunniteltua tulevaisuutta varten ('aion ostaa talon ensi vuonna') italiassa käytetään yleensä yksinkertaista futuuria (futuro semplice) tai pelkkää preesensiä.

stare (preesens):

Verbin 'stare' imperfektiä (stavo, stavi, stava, stavamo, stavate, stavano) käytetään merkityksessä 'oli juuri tekemässä': 'Stavo per chiamarti' (Olin juuri soittamassa sinulle). Vertaa rakenteeseen 'stare + gerundio' (progressiivi, meneillään juuri nyt) ja yksinkertaiseen futuuriin (futuro semplice), joka sopii vähemmän välittömään suunnitteluun. Yleinen virhe on kääntää englannin 'I'm going to study tomorrow' muotoon 'sto per studiare domani'; se kuulostaa väärältä, koska 'stare per' viittaa sekunteihin, ei 'huomiseen'. Huomista varten sanotaan 'Studierò domani' tai yksinkertaisesti 'Domani studio'.

• Sto per partire. — olen-1sg juuri lähdössä
  Olen juuri lähdössä.
• Il treno sta per arrivare. — juna on-3sg juuri saapumassa
  Juna on juuri saapumassa.
• Stiamo per mangiare, vieni? — olemme-1pl juuri syömässä, tuletko-2sg?
  Olemme juuri syömässä, tuletko mukaan?
• Stava per piangere. — hän oli-3sg juuri itkemässä
  Hän oli juuri itkemässä.
• Attento, stai per cadere! — varo, olet-2sg juuri kaatumassa!
  Varo, olet juuri kaatumassa!
• Il film sta per finire. — elokuva on-3sg juuri loppumassa
  Elokuva on juuri loppumassa.

AVERE / ESSERE + participio passato (passato prossimo)

Passato prossimo on arkinen menneen ajan muoto päättyneille teoille. Se rakentuu kahdesta osasta: apuverbin (avere tai essere) preesensmuodosta sekä pääverbin partisiipin perfektistä. Säännölliset partisiipit päättyvät pääteeseen -ato (-are-verbit: parlato), -uto (-ere-verbit: venduto), -ito (-ire-verbit: dormito). Monilla yleisillä -ere-verbeillä on epäsäännöllinen partisiippi: fare->fatto, vedere->visto, leggere->letto, scrivere->scritto, prendere->preso, mettere->messo, dire->detto, aprire->aperto, chiudere->chiuso, venire->venuto.

Apuverbillä AVERE (useimmat transitiiviverbit):

Apuverbillä ESSERE (liike, tilanmuutos, refleksiiviverbit):

Verbejä, jotka käyttävät apuverbiä 'essere', ovat muun muassa andare, venire, arrivare, partire, entrare, uscire, salire, scendere, tornare, restare, stare, essere, nascere, morire, diventare, sekä kaikki refleksiiviverbit (mi sono lavato, ci siamo svegliati). Apuverbin 'avere' kanssa partisiippi pysyy muuttumattomana, paitsi jos sitä edeltää suoran objektin pronomini (lo, la, li, le): 'L'ho vista' (Näin hänet), 'Le ho comprate' (Ostin ne, feminiini). Yleinen virhe on käyttää apuverbiä 'avere' liikeverbien kanssa englannin ilmauksen 'I have gone' mallin mukaan; italiassa on pakko sanoa 'sono andato/a'.

• Ho mangiato una pizza ieri sera. — olen-1sg syönyt pizzan eilen illalla
  Söin pizzan eilen illalla.
• Abbiamo visto un bel film. — olemme-1pl nähneet kauniin elokuvan
  Näimme kauniin elokuvan.
• Maria è andata al mercato. — Maria on-3sg mennyt (f) torille
  Maria meni torille.
• I bambini sono arrivati tardi. — lapset ovat-3pl saapuneet (m.pl) myöhään
  Lapset saapuivat myöhään.
• Mi sono lavata le mani. — itseni-REFL olen-1sg pessyt (f) kädet
  Pesin käteni. (nainen puhuu)
• Non hai risposto al messaggio. — et-2sg ole vastannut viestiin
  Et vastannut viestiin.

VORREI / MI PIACEREBBE + infinitivo (haluaisin)

Italiassa on kaksi kohteliasta tapaa sanoa 'haluaisin'. 'Vorrei' on verbin 'volere' konditionaali ja vakiintunut kohtelias pyyntömuoto, jota käytetään jatkuvasti ruokaa tilatessa, ostoksilla ja palveluksia pyytäessä. 'Mi piacerebbe' käyttää verbin 'piacere' konditionaalia käänteisessä subjektirakenteessa ja ilmaisee lempeämpää toivetta tai hypoteettista halua, lähempänä ilmausta 'olisi mukava' tai 'tekisi mieli'.

volere-verbin konditionaali (haluaisin):

piacere-verbin konditionaali (olisi miellyttävä) + epäsuoran objektin pronominit:

'Vorrei' ottaa suoran objektin tai infinitiivin: 'Vorrei un tè', 'Vorrei dormire'. 'Mi piacerebbe' noudattaa piacere-käänteisrakennetta: jos haluttu asia on yksikössä tai infinitiivi, käytä muotoa 'piacerebbe' (yksikkö); jos monikossa, käytä muotoa 'piacerebbero'. Kahvilassa 'Vorrei un cappuccino' on paljon luontevampi kuin 'Voglio un cappuccino', joka kuulostaa töykeältä tai lapselliselta. Nämä kaksi voidaan yhdistää lisälämmön saamiseksi: 'Mi piacerebbe tanto, ma non posso' (Tekisi kovasti mieli, mutta en voi).

• Vorrei un caffè, per favore. — haluaisin-1sg kahvin, kiitos
  Haluaisin kahvin, kiitos.
• Vorrei prenotare un tavolo per due. — haluaisin-1sg varata pöydän kahdelle
  Haluaisin varata pöydän kahdelle.
• Mi piacerebbe visitare Firenze. — minulle olisi-miellyttävä-3sg vierailla Firenzessä
  Haluaisin vierailla Firenzessä.
• Ti piacerebbe venire con noi? — sinulle olisi-miellyttävä-3sg tulla kanssamme?
  Tulisitko mielelläsi kanssamme?
• Vorremmo parlare con il responsabile. — haluaisimme-1pl puhua johtajan kanssa
  Haluaisimme puhua johtajan kanssa.
• Mi piacerebbero dei fiori. — minulle olisivat-miellyttäviä-3pl kukat
  Haluaisin kukkia.

STARE + gerundio (progressiivi: olen tekemässä...)

Italiassa on oma progressiivinen rakenne: 'stare' + gerundio. Se ilmaisee tekoa, joka on meneillään juuri puhumishetkellä (tai imperfektissä menneisyyden hetkellä). Toisin kuin englannissa, italiassa TÄTÄ muotoa EI käytetä tapahtuvien tai suunniteltujen tulevien tekojen ilmaisemiseen; niihin käytetään yksinkertaista preesensiä.

Gerundion muodostaminen:

Muutamia epäsäännöllisiä gerundeja: fare -> facendo, dire -> dicendo, bere -> bevendo.

stare (preesens) + gerundio:

Muotoa 'olin tekemässä' (mennyt progressiivi) varten käytetään verbin 'stare' imperfektiä: stavo, stavi, stava, stavamo, stavate, stavano + gerundio. Objektipronominit voivat edeltää verbiä 'stare' tai liittyä gerundioon: 'Lo sto leggendo' = 'Sto leggendolo' (Luen sitä juuri nyt). Yksinkertaista preesensiä käytetään myös rutiininomaisesti meneillään olevasta teosta: 'Mangio adesso' on täysin luonnollinen ilmaus 'Sto mangiando adesso' -muodon rinnalla. Progressiivinen muoto vain korostaa vahvemmin tekemisen käynnissä olevaa luonnetta.

• Sto mangiando adesso. — olen-1sg syömässä nyt
  Olen juuri nyt syömässä.
• Che cosa stai facendo? — mitä olet-2sg tekemässä?
  Mitä olet tekemässä?
• I bambini stanno giocando in giardino. — lapset ovat-3pl leikkimässä puutarhassa
  Lapset leikkivät puutarhassa.
• Stavo leggendo quando hai chiamato. — olin-1sg lukemassa kun soitit-2sg
  Olin lukemassa, kun soitit.
• Stiamo studiando per l'esame. — olemme-1pl opiskelemassa koetta varten
  Olemme opiskelemassa koetta varten.
• Sta dicendo la verità. — hän on-3sg sanomassa totuutta
  Hän puhuu totta.

POTERE + infinitivo (voida / voisi / saada)

'Potere' ilmaisee kykyä, lupaa ja mahdollisuutta, hyvin samaan tapaan kuin englannin 'can', 'could', 'may'. Sitä seuraa suoraan infinitiivi ilman prepositiota. 'Potere' on epäsäännöllinen.

potere (preesens):

potere-verbin konditionaali (voisi):

Käytä konditionaalia 'potrei / potresti / potrebbe' kohteliaisiin ehdotuksiin tai hypoteettiseen mahdollisuuteen: 'Potresti aiutarmi?' (Voisitko auttaa minua?), 'Potrebbe piovere' (Saattaa sataa). Erota 'potere' (kyetä/saada lupa) verbistä 'sapere' (osata jokin opittu taito): 'So nuotare' (Osaan uida, opittu taito); 'Non posso nuotare oggi' (En voi uida tänään, tilanteesta johtuen). Faktojen tuntemiseen käytetään pelkkää verbiä 'sapere': 'So che vieni' (Tiedän, että tulet). Objektipronominit voivat edeltää verbiä 'potere' tai liittyä infinitiiviin: 'Posso aiutarti' = 'Ti posso aiutare'.

• Non posso venire stasera. — en-1sg voi tulla tänä iltana
  En voi tulla tänä iltana.
• Puoi aprire la finestra? — voitko-2sg avata ikkunan?
  Voitko avata ikkunan?
• Qui non si può fumare. — täällä ei-3sg voi tupakoida
  Täällä ei voi tupakoida.
• Possiamo aiutarti. — voimme-1pl auttaa sinua
  Voimme auttaa sinua.
• Potrei passare a prenderti alle sette? — voisinko-1sg tulla hakemaan sinut kello seitsemältä?
  Voisinko tulla hakemaan sinut kello seitsemältä?
• Possono arrivare da un momento all'altro. — he voivat-3pl saapua minä hetkenä hyvänsä
  He voivat saapua minä hetkenä hyvänsä.